Pitkä kuuma kesä - NOT!
Kuinka ollakaan aurinko tuli esiin heti kun lomani loppui ja palasin töihin. Voinen olettaa, että tätä jatkuu ainakin kaksi viikkoa jonka jälkeen sataa viikon, sitten taas kesä jatkuu. Arvattavasti olen vielä lomalla tuon yhden sateisen viikon...
Suomessa aurinko ei minulle suuremmalti siis lomani aikana hymyillyt, mutta onneksi pääsin livahtamaan pikaiselle reissulle Ranskaan. Siellä lämpöä riitti sen verran, että olkapääni luovat edelleen nahkaansa reilun viikon kotona olon jälkeen. Paluu Bourgognen kesähelteestä Savon 13 asteeseen oli aikamoinen harppaus, mutta onneksi Kuopion kansainväliset Viinijuhlat pehmensivät pudotusta hieman.
EU:n puheenjohtajuus siirtyi Ranskalle 1.7. juuri maassa ollessamme. Juhlallisuudet olivat kuulemani mukaan olleet näyttävät, mutta valitettavasti ainoa havainto, jonka itse juhlallisuuksista tein, oli paraatikatsomoiden purku Champs Elyseellä saman viikon torstaina.
Pakko on kuitenkin tähän väliin todeta, että Eiffel-torni oli vaikuttavampi ilmestys kuin osasin odottakaan - ilman juhlavalaistustakin. Kuviahan tuosta vuoden 1900 maailmanihmeestä on jokainen meistä nähnyt monesta kulmasta, mutta ei kuvien perusteella voi kyllä arvioida kokoa oikein. Eihän se maailman korkein rakennelma ole, mutta ehkä rakennelman mahtavuuden aistii siitä, kuinka pieneksi itsensä tuntee tornin alla seistessään - ja varmaan jokainen kävijä miettii pienessä päässään "kuinka helkkarissa ne on tämän yli 100 vuotta sitten saaneet kasattua?"
Matkamme tavoite (lepo) täyttyi ja rauhallinen loma maaseudulla viiniköynnösten keskellä Dijonissa teki todella hyvää näin ennen ja jälkeen kiireisen talven. Paikka oli todella ihana, tuntui kuin olisi kotiin tullut. Dijoniin täytyy vielä joskus palata, ehkäpä minussa sittenkin asuu pieni ranskalainen - ainakin kaikki kenkä, laukku ja alusvaate putiikit olivat taivaallisia...
Matkustaminen maailmalla antaa kyllä loistavasti perspektiiviä arkisiinkin asioihin. Välillä huomaan ikäväkseni tulevani itsekin ympäristölleni sokeaksi ja tuntuu, että meillähän on kaikki asiat hyvin, mitä tässä nyt olisi enää tehtävää. Mutta yhtenä esimerkkinä - jos Ranskassa matka junalla Pariisista Dijoniin, joka on sama matka kuin Kuopiosta Helsinkiin, taittuu puolessatoista tunnissa, niin herää ajatus miksi ei meilläkin?
Ai niin, Kokoomuksen Kuopion kunnallisjärjestö muuten nimesi minut ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin...
Suomessa aurinko ei minulle suuremmalti siis lomani aikana hymyillyt, mutta onneksi pääsin livahtamaan pikaiselle reissulle Ranskaan. Siellä lämpöä riitti sen verran, että olkapääni luovat edelleen nahkaansa reilun viikon kotona olon jälkeen. Paluu Bourgognen kesähelteestä Savon 13 asteeseen oli aikamoinen harppaus, mutta onneksi Kuopion kansainväliset Viinijuhlat pehmensivät pudotusta hieman.
EU:n puheenjohtajuus siirtyi Ranskalle 1.7. juuri maassa ollessamme. Juhlallisuudet olivat kuulemani mukaan olleet näyttävät, mutta valitettavasti ainoa havainto, jonka itse juhlallisuuksista tein, oli paraatikatsomoiden purku Champs Elyseellä saman viikon torstaina.
Pakko on kuitenkin tähän väliin todeta, että Eiffel-torni oli vaikuttavampi ilmestys kuin osasin odottakaan - ilman juhlavalaistustakin. Kuviahan tuosta vuoden 1900 maailmanihmeestä on jokainen meistä nähnyt monesta kulmasta, mutta ei kuvien perusteella voi kyllä arvioida kokoa oikein. Eihän se maailman korkein rakennelma ole, mutta ehkä rakennelman mahtavuuden aistii siitä, kuinka pieneksi itsensä tuntee tornin alla seistessään - ja varmaan jokainen kävijä miettii pienessä päässään "kuinka helkkarissa ne on tämän yli 100 vuotta sitten saaneet kasattua?"
Matkamme tavoite (lepo) täyttyi ja rauhallinen loma maaseudulla viiniköynnösten keskellä Dijonissa teki todella hyvää näin ennen ja jälkeen kiireisen talven. Paikka oli todella ihana, tuntui kuin olisi kotiin tullut. Dijoniin täytyy vielä joskus palata, ehkäpä minussa sittenkin asuu pieni ranskalainen - ainakin kaikki kenkä, laukku ja alusvaate putiikit olivat taivaallisia...
Matkustaminen maailmalla antaa kyllä loistavasti perspektiiviä arkisiinkin asioihin. Välillä huomaan ikäväkseni tulevani itsekin ympäristölleni sokeaksi ja tuntuu, että meillähän on kaikki asiat hyvin, mitä tässä nyt olisi enää tehtävää. Mutta yhtenä esimerkkinä - jos Ranskassa matka junalla Pariisista Dijoniin, joka on sama matka kuin Kuopiosta Helsinkiin, taittuu puolessatoista tunnissa, niin herää ajatus miksi ei meilläkin?
Ai niin, Kokoomuksen Kuopion kunnallisjärjestö muuten nimesi minut ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin...