Hyvä ja paha kuntaliitos
(Julkaistu Savon Sanomissa 4.5.2008)
Pohjois-Savo on Itä-Uudenmaan lisäksi jäänyt pahasti jälkijunaan kuntaliitosten suhteen. Saldo molemmilla näyttää puhdasta nollaa. Jyväskylän seudulla yhdistyy neljä kuntaa, Salon seudulla jopa 10 ja Joensuussakin kolme kuntaa, mutta mikä meillä Pohjois-Savossa oikein takkuaa.
Jo maalaisjärjellä voi päätellä, että pienet kunnat pärjäävät vielä toistaiseksi ja lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna erillisinä, mutta menojen nopea kasvu väestön ikääntyessä aiheuttaa varmasti osalle kunnista tulevaisuudessa suuria vaikeuksia. Yhteistyötä tehdään eri sektoreilla runsaasti yli kuntarajojen. Voidaanko pelkällä yhteistyöllä tai kuntayhtymillä, joissa demokratia tuppaa hukkumaan kuntien ja poliittisten päätöksentekijöiden vaikutusmahdollisuuksien kavetessa, saavuttaa tulevaisuudessa merkittäviä hyötyjä tai tarvittavia säästöjä? On järkeen käypää, että suuri kunta voi tarjota monipuolisemmat ja paremmat palvelut kuin pieni kunta. Tilastojen mukaan asukasluvultaan suuremmat kunnat eivät poikkea edukseen palvelujen yksikkökustannuksissa, mutta ne pystyvät tarjoamaan asukkailleen paremmat palvelut.
Ilmeisesti pohjoissavolaiset päättäjät ovat jo 100 vuotta sitten osanneet rakentaa niin hyvän ja toimivan kuntamallin, ettei tarvetta kuntien liitoksille vieläkään ole. Onnittelut meille siitä, mutta hiukan tuo kyllä epäilyttää. Päästäksemme täällä Pohjois-Savossakin sille asteelle, että kuntaliitoksien mahdollisuutta edes selvitettäisiin, vaatii se mielestäni virkamiehiltä ja poliittisilta päättäjiltä huomattavasti lisää avointa mieltä. Tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista ja kaukonäköisyyttä meidän pohjoissavolaisten parhaaksi sekä tekemisen meininkiä yli puolue rajojen. Nämä asiat tuntuvat olevan Pohjois-Savossa nyt hukassa, tai ainakin pahasti muita jäljessä.
Mutta toivossa on hyvä elää.
Pohjois-Savo on Itä-Uudenmaan lisäksi jäänyt pahasti jälkijunaan kuntaliitosten suhteen. Saldo molemmilla näyttää puhdasta nollaa. Jyväskylän seudulla yhdistyy neljä kuntaa, Salon seudulla jopa 10 ja Joensuussakin kolme kuntaa, mutta mikä meillä Pohjois-Savossa oikein takkuaa.
Jo maalaisjärjellä voi päätellä, että pienet kunnat pärjäävät vielä toistaiseksi ja lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna erillisinä, mutta menojen nopea kasvu väestön ikääntyessä aiheuttaa varmasti osalle kunnista tulevaisuudessa suuria vaikeuksia. Yhteistyötä tehdään eri sektoreilla runsaasti yli kuntarajojen. Voidaanko pelkällä yhteistyöllä tai kuntayhtymillä, joissa demokratia tuppaa hukkumaan kuntien ja poliittisten päätöksentekijöiden vaikutusmahdollisuuksien kavetessa, saavuttaa tulevaisuudessa merkittäviä hyötyjä tai tarvittavia säästöjä? On järkeen käypää, että suuri kunta voi tarjota monipuolisemmat ja paremmat palvelut kuin pieni kunta. Tilastojen mukaan asukasluvultaan suuremmat kunnat eivät poikkea edukseen palvelujen yksikkökustannuksissa, mutta ne pystyvät tarjoamaan asukkailleen paremmat palvelut.
Ilmeisesti pohjoissavolaiset päättäjät ovat jo 100 vuotta sitten osanneet rakentaa niin hyvän ja toimivan kuntamallin, ettei tarvetta kuntien liitoksille vieläkään ole. Onnittelut meille siitä, mutta hiukan tuo kyllä epäilyttää. Päästäksemme täällä Pohjois-Savossakin sille asteelle, että kuntaliitoksien mahdollisuutta edes selvitettäisiin, vaatii se mielestäni virkamiehiltä ja poliittisilta päättäjiltä huomattavasti lisää avointa mieltä. Tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista ja kaukonäköisyyttä meidän pohjoissavolaisten parhaaksi sekä tekemisen meininkiä yli puolue rajojen. Nämä asiat tuntuvat olevan Pohjois-Savossa nyt hukassa, tai ainakin pahasti muita jäljessä.
Mutta toivossa on hyvä elää.