105 vuotta itsenäisyyttä
.png)
Itsenäisyyden merkitystä korostaa tänä vuonna mielessäni erityisesti Venäjän keväällä aloittama hyökkäysota Ukrainaan sekä pari vuotta maailmaa kurittanut korona. Sota nostaa väkisinkin pintaan ajatuksen ”mitä jos me olemme seuraavan hyökkäyksen kohde”. No, toisin kuin monet muut maat, me olemme siihen varautuneet since forever, toivotaan että varautumisellamme on myös pelotearvoa. Ja NATO -hakemus olikin syytä jättää viimeistään nyt, sille peukku.
Olemme mieheni kanssa viime aikoina huomanneet, että Suomen kotiin Kuopioon on aina vaan mukavampi ja mukavampi palata. Jopa koti-ikävä on välillä reissuilla päässyt yllättämään mikä on aivan uutta. Jotenkin viime vuosina – ja etenkin
korona aikana – on korostunut, kuinka hyvin meidän yhteiskuntamme Suomessa toimii ja ihmisistä
pidetään huolta moneen muuhun maahan verrattuna. Oli oikeastaan jonkin
asteinen shokki nähdä, kuinka paljon esimerkiksi Kaliforniassa oli marraskuussa
2022 kadulla kodittomia ja kuinka vaikeaa monen asian hoitaminen oli kotimaahan
verrattuna. Tiivistettynä – meidän yhteiskuntamme on jatkanut kehityksen tiellä,
kun taas monessa muussa maassa kehitys tuntuu pysähtyneen ainakin toistaiseksi.
Siispä tänään juhlitaan itsenäisyyttä ja hyvää
elämää. Tai siis muut juhlivat. Minä katson linnanjuhlia, syön joulukonvehteja ja
jännitän kaatuuko ystäväni superkauniilla kultaisilla korkkareillaan ennen vai jälkeen presidentin kättelyn...