Sairaalaverkoston uudistukset – vaikeita, mutta välttämättömiä ratkaisuja
Keskustelu sairaalaverkoston uudistamisesta ja erityisesti yöpäivystysten sulkemisesta on nostattanut tunteita viime aikoina. Valitettavasti mukana on ollut myös asioiden vääristelyä ja perusteetonta pelottelua. Ymmärrän, että uudistukset herättävät huolta ja jopa pelkoa paikallisesti. Kuitenkin päätösten on oltava vastuullisia ja perustuttava faktoihin – ei seuraavien vaalien tulokseen tai mielipidekyselyihin. Kokoomus kantaa vastuuta tekemällä ratkaisuja, jotka katsovat pitkälle tulevaisuuteen. Haluan nostaa esiin muutamia tärkeitä näkökulmia, miksi nämä uudistukset ovat välttämättömiä, vaikka ne ovatkin vaikeita.
Suomen väestörakenne muuttuu dramaattisesti seuraavien vuosikymmenien aikana. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa yli 270 000 henkilöllä, kun taas työikäinen väestö vähenee. Tämä tarkoittaa, että julkisen terveydenhuollon resurssit – sekä taloudelliset että henkilöstöön liittyvät – ovat entistä suuremman paineen alla. On jo pitkään ollut selvää, ettei nykyinen sote-järjestelmä sellaisenaan ole käytännössä mahdollinen jatkossa. Tarvitsemme uusia ratkaisuja, jotta palvelut säilyvät laadukkaina ja saavutettavina kaikille suomalaisille.
Asiantuntijat ovat arvioineet sairaalaverkoston uudistuksia pitkän aikavälin tavoitteiden pohjalta. Nämä ratkaisut eivät ole kevyesti tehtyjä, vaan taustalla on perusteellinen vaikuttavuusarviointi. Esimerkiksi yöpäivystysten osalta asiakasmäärät ovat usein niin pieniä, ettei niiden ylläpitäminen ole kestävä ratkaisu. Selvitykset osoittavat, että esimerkiksi Iisalmessa ja Varkaudessa yöpäivystysten asiakasmäärät ovat vain muutamia potilaita yössä. Resurssit on kohdistettava niin, että ne palvelevat parhaiten potilaita ja turvaavat henkilöstön riittävyyden koko maassa. Tärkeää on myös huomata, että yöpäivystykset eivät ratkaise terveydenhuollon suurempia ongelmia. Suuri osa yhteispäivystysten potilaista ei itse asiassa tarvitse kiireellistä hoitoa, vaan ohjautuu sinne puutteellisten kiireettömien palvelujen takia. Tähän on puututtava laajentamalla esimerkiksi kiirevastaanottoja ilta-aikoihin, jolloin potilaat saavat oikeanlaista hoitoa oikeaan aikaan.
Hyvinvointialueiden ja valtion yhteistyö on tällä hetkellä kriittisen tärkeää. Meillä Pohjois-Savon hyvinvointialueella on katsottava, miten voimme parhaalla mahdollisella tavalla turvata hoidon saatavuuden ja laadun. Tämä edellyttää uudistuksia, kuten digipalvelujen käyttöä, normien purkamista ja henkilöstöratkaisujen kehittämistä. On hienoa, että toimet vuokratyövoiman kustannusten hillitsemiseksi tuottavat jo tuloksia. Tämä osoittaa, että yhteistyö ja selkeät linjaukset tuottavat konkreettisia parannuksia.
Olen huolissani siitä, miten osa keskustelusta on saanut populistisia piirteitä, joissa vääristellään asiantuntijoiden lausuntoja ja oikeuskanslerin päätöksiä. Nämä uudistukset eivät ole helppoja, mutta niiden tarkoitus on turvata koko maan terveydenhuolto pitkällä aikavälillä. On kestämätöntä vähätellä oikeuskanslerin tai perustuslakivaliokunnan arvioita vain siksi, että ne eivät tue omaa agendaa.
Meidän on huolehdittava siitä, että terveydenhuoltomme säilyy laadukkaana ja saavutettavana myös tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa joskus vaikeita päätöksiä, mutta niiden perimmäisenä tavoitteena on luoda kestävä ja toimiva järjestelmä. Uudistuksissa on kyse siitä, miten voimme käyttää rajallisia resurssejamme tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin – niin, että hoitoa ja apua saavat ne, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Nyt on aika katsoa eteenpäin ja rakentaa yhdessä tulevaisuuden terveydenhuoltoa – vastuullisesti, käestävästi ja asiantuntijoiden viitoittamalla tiellä.