Nuoren ensimmäinen työpaikka ei saa jäädä arpaonnen varaan

Ensimmäinen kesätyö merkitsee nuorelle paljon enemmän kuin muutaman viikon palkkaa. Se opettaa vastuuta, työelämän pelisääntöjä ja luottamusta omiin kykyihin. Samalla nuori saa ensimmäisen merkinnän ansioluetteloonsa – ja usein myös tärkeän kokemuksen siitä, että omalla työllä on merkitystä.

Siksi Kuopion Kokoomuksen valtuustoryhmä teki aloitteen kaupungin kesätyösetelin kehittämisestä. Aloitteessa esitettiin setelin laajentamista lukion ja ammatillisen koulutuksen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille, tehokkaampaa tiedottamista sekä nykyistä parempaa mahdollisuutta käyttää seteliä eri puolilla Pohjois-Savoa.

Kaupunginvaltuusto käsitteli aloitteeseen annetun vastauksen 21. syyskuuta 2026. Vastauksessa aloitteen tavoitteita pidettiin kannatettavina. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta selvityksen merkitseminen tiedoksi ei vielä auta yhtäkään nuorta työpaikan saamisessa. Seuraavaksi tarvitaan päätöksiä toteutuksesta ja rahoituksesta.

Seteleitä on liian vähän – mutta kaikkia jaettuja seteleitä ei myöskään käytetä

Vuonna 2025 Kuopion kaupunki jakoi yhteensä 1 442 kesätyöseteliä. Niistä käytettiin kuitenkin vain 420. Samaan aikaan 16–19-vuotiaille tarkoitettuja seteleitä oli tarjolla 150, vaikka hakijoita oli enemmän. Setelit jouduttiin arpomaan.

Luvut kertovat kahdesta ongelmasta. Vanhemmille nuorille seteleitä ei ole riittävästi, mutta samaan aikaan suuri osa jo myönnetyistä seteleistä jää käyttämättä.

Siksi pelkkä setelien määrän kasvattaminen ei yksin riitä. Nuoret tarvitsevat apua työpaikan löytämiseen, ja työnantajien pitää tietää, miten seteli toimii. Kaupungin, oppilaitosten, yrittäjäjärjestöjen ja alueen yritysten yhteistyötä on vahvistettava.

Kokoomuksen aloitteessa esitetty tiedottamisen parantaminen on tässä keskeisessä asemassa. Tietoa pitää viedä opinto-ohjauksen kautta kouluihin, nuorten käyttämiin sosiaalisen median kanaviin sekä suoraan yrityksille. Menettelyn pitää olla myös pienelle työnantajalle mahdollisimman selkeä ja vaivaton.

Toisen asteen opiskelijoita ei pidä unohtaa

Yhdeksäsluokkalaiset ovat edelleen tärkeä kesätyösetelin kohderyhmä. Monelle peruskoulun päättävälle kesätyö on ensimmäinen askel työelämään.

Tuen tarve ei kuitenkaan pääty siihen, kun nuori siirtyy toiselle asteelle. Lukion tai ammatillisen koulutuksen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijalla voi olla aivan yhtä vähän työkokemusta ja työelämän verkostoja. Nykyisessä vaikeassa työmarkkinatilanteessa jopa opintoihin kuuluvien harjoittelupaikkojen löytäminen on vaikeutunut.

Kesätyösetelin laajentaminen ei saisi tarkoittaa yhdeksäsluokkalaisten aseman heikentämistä. Tavoitteena pitää olla setelien kokonaismäärän hallittu kasvattaminen ja nykyistä tarkoituksenmukaisempi kohdentaminen.

Kaupungin vastauksen mukaan sadan uuden setelin lisääminen edellyttäisi 30 000 euron lisämäärärahaa sekä jonkin verran hallinnollisia resursseja. Kaupungin taloudessa 30 000 euroa ei ole merkityksetön summa. Sitä on kuitenkin verrattava siihen, mitä nuoren jääminen kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle maksaa myöhemmin sekä nuorelle itselleen että yhteiskunnalle.

Kesätyöseteli tukee myös pieniä yrityksiä ja koko maakuntaa

Kesätyöseteli ei ole ainoastaan nuorisopoliittinen väline. Se on myös elinvoima- ja yrittäjyyspolitiikkaa.

Monessa pienessä yrityksessä olisi nuorelle sopivia tehtäviä, mutta ensimmäisen työntekijän tai lyhytaikaisen kesätyöntekijän palkkaaminen voi tuntua yrittäjästä taloudellisesti ja hallinnollisesti vaikealta. Kolmensadan euron tuki ei ratkaise kaikkea, mutta se voi madaltaa palkkaamisen kynnystä ratkaisevasti.

Setelin käyttäminen on jo mahdollista myös Kuopion ulkopuolella. Tätä mahdollisuutta kannattaa tehdä tunnetummaksi. Nuori voi viettää kesäänsä esimerkiksi isovanhempiensa luona toisella paikkakunnalla ja löytää työn maatilalta, matkailuyrityksestä tai muusta pienyrityksestä. Näin Kuopion tuki vahvistaa samalla koko Pohjois-Savon elinvoimaa.

Myös kesäyrittäjyyden vaihtoehtoa on syytä kehittää. Kaikille ensimmäinen työelämäkokemus ei synny palkkatyössä. Kesäyritys voi opettaa asiakaspalvelua, hinnoittelua, markkinointia ja vastuun kantamista tavalla, josta on hyötyä koko työuran ajan.

Seuraavaksi tarvitaan mitattava toimintamalli

Mielestäni Kuopion pitäisi valmistella seuraavaa kesää varten malli, jossa:

  • toisen asteen alkuvaiheen opiskelijoille varattujen kesätyösetelien määrää lisätään
  • yhdeksäsluokkalaisten asema säilytetään vahvana
  • yrityksille suunnattua viestintää ja neuvontaa parannetaan
  • Pohjois-Savossa sijaitsevien työpaikkojen mahdollisuutta tuodaan paremmin esiin
  • setelien käyttöastetta ja vaikutuksia seurataan nykyistä tarkemmin

Pelkkä jaettujen setelien määrä ei riitä onnistumisen mittariksi. Meidän pitää tietää, kuinka moni nuori todella työllistyi, kuinka monelle kyseessä oli ensimmäinen työpaikka ja kuinka moni työsuhde tai yhteistyö jatkui kesän jälkeen.

Kesätyöseteli on kaupungille rajattu investointi, mutta nuorelle sen vaikutus voi olla suuri. Ensimmäinen onnistunut työkokemus voi vahvistaa itseluottamusta, avata uusia verkostoja ja vaikuttaa koko tulevaan työuraan.

Kuopion kannattaa olla kaupunki, jossa nuorelle ei vain puhuta työelämästä, vaan hänelle annetaan todellinen mahdollisuus päästä siihen mukaan.